Hakutulokset
- Näytetään 1 - 50 / 44 397
- Siirry seuraavalle sivulle
3. kerroksen käytävää, VTT Hietalahti / VTT Hietalahti ja Otaniemi
Aallon kukka, Aino ja Alvar Aalto / Kaj Franckin luentodiat, suomalaisia muotoilijoita
Aino ja Alvar Aalto suunnittelivat Aallon kukan yhdessä. Aallon kukka koostuu neljästä erilaisesta vapaamuotoisesta astiasta: matalasta vadista, kahdesta kulhosta sekä maljakosta. Pinottuina sisäkkäin ne muodostavat kauniin, veistoksellisen lasikukan. Kukka oli esillä ensimmäisen kerran New Yorkin maailmannäyttelyssä vuonna 1939. Kaj Franckin luentodiat, suomalaisia muotoilijoita. Kaj Franckin koostama kokonaisuus aihepiireittäin järjestettyjä diakuvia, joita on käytetty osana sommittelupiirustuksen ja tyyliopin luentokokonaisuutta. Kaj Franck toimi vuodesta 1945 Taideteollisen oppilaitoksen sommittelupiirustuksen ja tyyliopin opettajana.
Aalto-kulho, Alvar Aalto / Kaj Franckin luentodiat, suomalaisia muotoilijoita
Aalto-maljakon malli pohjautuu Alvar Aallon lasiesineiden luonnossarjaan Eskimoerindens skinnbuxa, jolla hän osallistui Karhula-Iittalan lasitehtaan vuonna 1936 järjestämän suunnittelukilpailuun. Ensimmäiset sarjan lasiesineet valmistettiin esiteltäviksi Pariisin maailmannäyttelyn (1937) Suomen osastolla. Lasiston alkuperäiset värit ovat olleet: kirkas, ruskea, taivaansininen, merenvihreä ja savun värinen. Maljakko on saanut lempinimensä helsinkiläisen Savoy-ravintolan mukaan, jonka sisustuksen Alvar Aalto suunnitteli vuonna 1937. Kaj Franckin luentodiat, suomalaisia muotoilijoita. Kaj Franckin koostama kokonaisuus aihepiireittäin järjestettyjä diakuvia, joita on käytetty osana sommittelupiirustuksen ja tyyliopin luentokokonaisuutta. Kaj Franck toimi vuodesta 1945 Taideteollisen oppilaitoksen sommittelupiirustuksen ja tyyliopin opettajana.
Aalto-maljakko eli Savoy-maljakko, Alvar Aalto / Kaj Franckin luentodiat, suomalaisia muotoilijoita
Aalto-maljakko eli Savoy-maljakko. Malli pohjautuu Alvar Aallon lasiesineiden luonnossarjaan Eskimoerindens skinnbuxa, jolla hän osallistui Karhula-Iittalan lasitehtaan vuonna 1936 järjestämän suunnittelukilpailuun. Ensimmäiset sarjan lasiesineet valmistettiin esiteltäviksi Pariisin maailmannäyttelyn (1937) Suomen osastolla. Lasiston alkuperäiset värit ovat olleet: kirkas, ruskea, taivaansininen, merenvihreä ja savun värinen. Maljakko on saanut lempinimensä helsinkiläisen Savoy-ravintolan mukaan, jonka sisustuksen Alvar Aalto suunnitteli vuonna 1937. Kaj Franckin luentodiat, suomalaisia muotoilijoita. Kaj Franckin koostama kokonaisuus aihepiireittäin järjestettyjä diakuvia, joita on käytetty osana sommittelupiirustuksen ja tyyliopin luentokokonaisuutta. Kaj Franck toimi vuodesta 1945 Taideteollisen oppilaitoksen sommittelupiirustuksen ja tyyliopin opettajana.
Aalto-maljakko eli Savoy-maljakko, Alvar Aalto / Kaj Franckin luentodiat, suomalaisia muotoilijoita
Aalto-maljakko eli Savoy-maljakko. Malli pohjautuu Alvar Aallon lasiesineiden luonnossarjaan Eskimoerindens skinnbuxa, jolla hän osallistui Karhula-Iittalan lasitehtaan vuonna 1936 järjestämän suunnittelukilpailuun. Ensimmäiset sarjan lasiesineet valmistettiin esiteltäviksi Pariisin maailmannäyttelyn (1937) Suomen osastolla. Lasiston alkuperäiset värit ovat olleet: kirkas, ruskea, taivaansininen, merenvihreä ja savun värinen. Maljakko on saanut lempinimensä helsinkiläisen Savoy-ravintolan mukaan, jonka sisustuksen Alvar Aalto suunnitteli vuonna 1937. Kaj Franckin luentodiat, suomalaisia muotoilijoita. Kaj Franckin koostama kokonaisuus aihepiireittäin järjestettyjä diakuvia, joita on käytetty osana sommittelupiirustuksen ja tyyliopin luentokokonaisuutta. Kaj Franck toimi vuodesta 1945 Taideteollisen oppilaitoksen sommittelupiirustuksen ja tyyliopin opettajana.
Kuusi pelikorttia, jokaisessa kuvattuna iso- tai pieni kirjain, yhdessä kirjaimeen sopivan runomuotoisen tekstin ja kuvituksen kanssa. Pelikorttien yläosassa suomenkielinen teksti, alaosassa ruotsinkielinen. Korteissa kuvattuna muun muassa Zeppelin ilmalaiva, koira, punanenäinen mies, animaatioelokuvaesitys elokuvateatterissa, sekä koira. Kahdessa kortissa antiikin Kreikan aikaiseen asuun pukeutunut naishahmo, kädessään kaulin. Z – 24 Zeppeliinin ilmatie pilven tuolle puolen vie. N – 14 Nenän pitkän usein saa pilvihin ken kurottaa! f – 6 Filmikuvaa katsellaan, iloisille nauretaan. x – 22 Äksy X:ä temmeltää, kirjain silti mielen jää. X – 22 X on äksy kirjain vasta, peloittavi ihmislasta. d – 4 dogikoiran isä osti. Dogi hyppii mainiosti. Graafisen suunnittelun opetuskuvakokoelma, Taideteollinen korkeakoulu.
Pelikortti, jossa kuvattuna pieni f-kirjain. Pelikortin yläosassa suomenkielinen teksti, alaosassa ruotsinkielinen. Kortissa kuvattuna animaatioelokuvaesitys elokuvateatterissa. Valkokankaalla kaksi hiirihahmoa, jotka muistuttavat Mikki ja Minni Hiirtä. Yläosan teksti: 6 Filmikuvaa katsellaan, iloisille nauretaan. Alaosassa teksti: 6 filmen här med Felixkatt lockar barnen visst till skratt. Graafisen suunnittelun opetuskuvakokoelma, Taideteollinen korkeakoulu.
Pelikortti, jossa kuvattuna iso N-kirjain. Pelikortin yläosassa suomenkielinen teksti, alaosassa ruotsinkielinen. Kortissa kuvattuna mies, joka koskettaa pitkää punaista nenänpäätään. Yläosan teksti: 14 Nenän pitkän usein saa pilvihin ken kurottaa! Alaosassa teksti: Näsan uppå denne herre är nog stor och ful, dessvärre. Graafisen suunnittelun opetuskuvakokoelma, Taideteollinen korkeakoulu.
Aarne-lasistoa, Göran Hongell / Kaj Franckin luentodiat, suomalainen muotoilu, lasiastiat
Göran Hongellin Iittalan lasitehdas Oy:lle suunnitteleman Aarne-lasiston osia. Kaj Franckin koostama kokonaisuus aihepiireittäin järjestettyjä diakuvia, joita on käytetty osana sommittelupiirustuksen ja tyyliopin luentokokonaisuutta. Kaj Franck toimi vuodesta 1945 Taideteollisen oppilaitoksen sommittelupiirustuksen ja tyyliopin opettajana.
Kirjankansi, lastenkirja. Kannen kuvituksessa lippalakkiin ja henkselihousuihin pukeutunut varis, punaisen sateenvarjon kanssa. Varis seisoo keskellä ulappaa, kivennyppylän päällä. Taustalla höyrylaiva ja lokkeja, toinen lokeista laskeutunut merimerkin päälle. PIIRTÄNYT ARNOLD TILGMANN. SANAT PALLE (Reino Palmroth). Graafisen suunnittelun opetuskuvakokoelma, Taideteollinen korkeakoulu.
Mallin kädessä suurikokoinen, abstrakti sormus, jonka materiaali on mahdollisesti lasi, muovi tai keramiikka. Sormuksen värit ovat valkoinen, keltainen, punainen ja musta. Sormus edustaa oletettavasti 1960-luvun poptyyliä. Kaj Franckin koostama kokonaisuus aihepiireittäin järjestettyjä diakuvia, joita on käytetty osana sommittelupiirustuksen ja tyyliopin luentokokonaisuutta. Kaj Franck toimi vuodesta 1945 Taideteollisen oppilaitoksen sommittelupiirustuksen ja tyyliopin opettajana.
Abstrakti veistos / Kaj Franckin luentodiat, suomalaisia muotoilijoita
Oiva Toikan suunnittelema monivärinen veistos. Kaj Franckin luentodiat, suomalaisia muotoilijoita. Kaj Franckin koostama kokonaisuus aihepiireittäin järjestettyjä diakuvia, joita on käytetty osana sommittelupiirustuksen ja tyyliopin luentokokonaisuutta. Kaj Franck toimi vuodesta 1945 Taideteollisen oppilaitoksen sommittelupiirustuksen ja tyyliopin opettajana.
Kuvan pienoisveistos lienee saanut innoituksensa tarustojen / mytologian perinteestä, jonka mukaan jumalhahmo heittää maahan osuvan aseen. Veistoksessa kova metalli (mahdollisesti teräs tai hopea) kohtaa pehmeämmän materiaalin, puun. Veistoksen tekijä on jäänyt tuntemattomaksi. Taideteollisen korkeakoulun ja sen edeltäjien toimintaan, opetukseen, toimipisteisiin, henkilöihin ja tiloihin liittyvä kokoelma (Taideteollinen korkeakoulu, valokuvat, TaiKV).
Kuvassa tarkastellaan asiapapereita työpöydän ääressä. Huoneen sisustus kuvastaa selkeästi 1960-lukua. Pöydällä on lankapuhelin. Pöydällä on myös muita toimistotarvikkeita. Huonekalut ovat mahdollisesti Alvar Aallon toimiston sunnittelemat. Kuva on ilmeisesti TKK:n rehtorin työhuoneesta Otakaari 1- rakennuksen hallintosiivestä. Kuvassa ilmeisesti rehtori Torsti Verkkola keskustelee tutkijan kanssa.
Kuvassa tarkastellaan asiapapereita työpöydän ääressä. Huoneen sisustus kuvastaa selkeästi 1960-lukua. Pöydällä ovat lankapuhelimet, jotka kumpikin ovat pyöritettävää numerolevymallia. Taaempi näistä on selvästi Ericssonin tuotantoa. Pöydällä on myös muita toimistotarvikkeita. Huonekalut ovat mahdollisesti Alvar Aallon toimiston sunnittelemat. Kuva on ilmeisesti TKK:n rehtorin työhuoneesta Otakaari 1- rakennuksen hallintosiivestä. Kuvassa ilmeisesti rehtori Torsti Verkkola keskustelee tutkijan kanssa.